Make your own free website on Tripod.com

darling.

pelastus avannosta=sisältöä elämääsi.hug.

. . . eräänä päivänä Äiti Yö kutsui minut torille tapasimme kahvilassa (hän joi teetä)) vaihdettuamme kuulumiset hän oli kauna hiljaa poissaoleva katse (onko hänellä silmiä?) viipyili ohikulkijoiden -niitä ne vaaleat hahmot olivat, luulen niin- virrassa "Näen unta" sain sanottua, uudelleen "Näen unta" Samassa kiusallisen tutun näköinen hahmo pysähtyi pöytämme ääreen "Mitä sanoitte?" hahmo kysyi "Näen unta" sanoin "Minun kahvilassani ei nukuta. Poistukaa, kiitos." Äiti Yö nousi myös otti kiinni kädestäni jatkoimme alas alas alas kivistä katua viimein pysähdyimme kirkon eteen "Tavataan" sanoi Äiti Yö ja katosi Jäin istumaan kirkon portaille Siitä minut löysi aamulla kanttori, joka kompastui kylmään ruhooni ja löi päänsä . . . keräsin ajatukseni lähdin kohti aata jossa polvistuminen on syntiä ja katsomista peiliin rukoukseksi luullaan vaelsin yli kuivuneiden purojen ja saniaismetsän poikki saavuttuain rajalle riisuin vaatteeni otin ne, poltin ne, astuin yli rajan alasti --- seisoin yksinäni tuulisella kummulla katselin maata jossa polvistuminen on syntiä en uskaltanut edes kyyristyä vaikka ympärilläni ujelsi myrsky lennättäen lehtiä oksia hiekkaa halki ilman vailla tarkoitusta siinä seisoin tuulisella kummulla neitseellinen ihoni alttiina iskuille paljas mieleni vaurioita peläten ahdistunut mieleni keveni taakastaan ja ajatus, kirkas kuin auringon säde: "tätäkö olen kaivannut tämäkö on se paikka, joka balsamoi mieleni haavat ajatusteni eden" siinä seisoin, tuulisella kummulla, maassa jossa peiliin katsominen rukoukseksi luetaan . . . <-ole hyvä. iloa.eloosi.tykkään.xxx.hali.